Murheellisten Laulujen Maa Lyrics

Syyttömänä syntymään
Sattui hän
Tähän maahan pohjoiseen ja kylmään,
Jossa jo esi-isät,
Juovuksissa tottakai,
Hakkasivat vaimot, lapset, jos ne kiinni sai.

Perinteisen miehen kohtalon
Halus välttää poika tuo.
"En koskaan osta kirvestä
Enkä koskaan viinaa juo.
Muuten juon talon."

"Lumihanki kutsuu perhettä talvisin
Vaan en tahdo tehdä koskaan lailla isin."
Mut kun työnvälityksestä työtä ei saa,
Hälle kohtalon koura juottaa väkijuomaa.
Niin Turmiolan Tommi taas herää henkiin
Ja herrojen elkeet tarttuvat renkiin.
Kohti laukkaa, viinakauppaa.

Sen miehen epätoivoon ajaa, Kun halla viljaa korjaa.
Keskeltä kylmän mullan hiljaa
Kylmä silmä tuijottaa,
Kun kirves kohoaa.

Keskeltä kumpujen,
Mullasta maan,
Isät ylpeinä katsovat poikiaan.
Työttömyys, viina, kirves ja perhe.
Lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe.

Tämä tuhansien murheellisten laulujen maa,
Jonka tuhansiin järviin juosta saa
Katajainen kansa, jonka itsesäälin määrää
Ei mittaa järki eikä Kärki määrää.
Joka lauluissa hukkuvat elämän valttikortit
Ja kiinni pysyvät taivaan portit.
Einari Epätoivosta ne kertovat.

dc9cba51117b67390915023fb1179e9f